Digitaalisen markkinoinnin parityötehtävä 3 löytyy tästä linkistä, jonka tarkoituksena oli etsiä kaksi esimerkkiä digitaalisen markkinoinnin kokonaisuuksista. Toinen esimerkki oli hyvä ja toinen huono. Lisäksi huonolle markkinointikokonaisuudelle tehtiin parannusehdotus.
Parityön ovat toteuttaneet Jennileena Westman ja Sini Pöllänen.
Digitaalinen markkinointi voidaan kategorioida raa'asti internetmarkkinointiin ja mainontaan, mobiilimediamainontaan, sähköpostimarkkinointiin ja vuorovaikutteiseen ulkomainontaan.
Digitaalisen markkinoinnin merkittävin ero perinteisiin medioihin verrattuna on sen viraalisuus, eli tieto kulkee ympäri maailmaa todella nopeasti. Nykyään suurella osalla suomalaisista on käytössään älypuhelin. Yritykset viestivät edelleen erittäin paljon tekstiviestein (SMS), ja sähköpostilla, mutta teknologian kehitys on nopeasti tuonut uusia ulottuvuuksia mobiilimediamainontaan. Älypuhelimista löytyy sosiaalisen median sovellukset (esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest ym.), Whatsapp-viestipalvelu, pelejä ja yritysten omia sovelluksia. Monet ovatkin siirtyneet käyttämään enemmän puhelimen sovelluksia tietokoneen nettisivustojen sijaan. Esimerkiksi pankit ovat luoneet kännyköille mobiilisovellukset, VR:n lippukauppa löytyy sovelluksena, samoin sanomalehdillä on omat sovelluksensa ja monilla kauneudenalan yrityksillä on mobiilisivu, joista löytyy nettiajanvaraukseen mobiilisovellus. Älypuhelimet kulkevat lähes kokoajan mukana, monilla se nukkuu vieressä yöpöydällä. Illalla viimeiseksi selataan sosiaalisen median verkostot läpit ja aamulla ensimmäiseksi monet käyvät saman kaavan läpi.
Ohessa erilaisia esimerkkejä erilaisista SMS-markkinointitavoista joita yritykset ja virastot käyttävät markkinoinnissaan ja viestinnässään.
Suomalaiset viettävät keskimäärin 7 tuntia medioiden parissa, joista sähköisten medioiden parissa jopa 90% ajasta (Karjaluoto, 2010, 98-99). Ikäryhmästä riippuen median kanavat vaihtelevat, mutta suurin rooli on televisiolla ja radiolla (jotka kuuluvat perinteisen medioiden kanaviin), internet tulee siinä ohessa. Mobiililaitetta tulee selattua myös TV:tä katsoessa.
Sähköpostilla tulee yleisimmin verkossa suoramarkkinointi. Se voi olla tilattuja uutiskirjeitä, mainospostia (joka yleensä menee suoraan roskapostiin, joka on sähköpostimainonnan suuri ongelma) ja myös kilpailuja joissa yritykset kannustavat asiakasta vuorovaikuttamaan. Esimerkiksi Verkkokauppa.com lähettää monesti ostoksen jälkeen sähköpostiin viestin, jossa pyydetään arvostelemaan tuote Verkkokauppa.comin nettisivuilla. Jos arvostelee ostamansa tuotteen, saa sille pidemmän takuuajan.
Internet markkinointiin katsotaan kuuluvan muun muassa sosiaalisen median kanavat, verkkosivut, kampanjasivut, bannerit, pop-up-ikkunat, hakukonemarkkinointi ja pelimainokset. Sekä mobiililaitteissa, että tietokoneilla pelattavissa peleissä käytetään paljon mainontaa, niin bannereina, sivupalkkeina kuin pop-up-ikkunoina latausten välissä. Mainontaa löytyy myös piilotettuina peleihin, päähenkilöllä saattaa olla Niken lenkkarit jalassa, tai hän ajaa Mercedeksellä ja puhuu omenapuhelimeen.
Niinkuin perinteisillä medioilla, tulee digimarkkinointikin kohdentaa oikein. Mainoksen kohdeyleisö tulee rajata ja sen verkkokäyttäytyminen tuntea. Harva mainostaja käyttää kuitenkaan vain yhtä kanavaa markkinoinnissaan, vaan valitaan monia kanavia riippuen kohdeyleisöstään. Tämäkin tietysti riippuu markkinoinibudjetista, mutta toteutukseen kannattaa todella satsata. Nuorelle naiselle suunnattu kosmetiikkamainos kannattaa kohdentaa sosiaaliseen mediaan, koska nuoret käyttävät aktiivisimmin "somea". Tämän lisäksi aikakauslehdet ovat toimiva ratkaisu, monilla lehdillä (esim. Cosmopolitan, Sportti ja Trendi) on nykyään myös verkkolehti. Myös TV-mainonta on tehokasta. Jos kohderyhmänä onkin ikääntyvä vanha rouva ja tuotteena "ryppyrasva", mainonta voisi kulkea perinteisten kanavien kautta, ennemmin kuin digitaalisten väylien kautta.
Tänä päivänä myös musiikki ja elokuvat ovat siirtyneet verkkoon. Osa ostaa edelleen perinteisiä cd- ja dvd-levyjä, mutta suurimmalla osalla on musiikin kuuntelu ja elokuvien katselu on siirtynyt maksullisille suoratoistopalveluille. Näistä muutamia esimerkkejä ovat Spotify ja Netflix, jotka toimivat niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin. Musiikin ja elokuvien siirtyminen verkkoon on lisännyt paljon väärinkäyttöjä ja laitonta musiikin lataamista internetistä, joka aiheuttaa valtavia tappioita artisteille ja musiikkibisnekseen.
Myös monet kirjat ja lehdet ovat siirtyneet verkkokirjajulkaisuihin.
Videopalvelu Youtube on myös lisännyt viimeaikoina mainokset videoiden alkuun, sekä toiston aikana videon päälle ilmestyy mainoksia jotka pitää sulkea erikseen.
Digitaalinen markkinointi
Digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea digitaalisessa muodossa olevaa markkinointiviestintää ja kommunikaatiota joka toimii yrityksen tai brändin ja sen asiakkaan välillä.Digitaalinen markkinointi voidaan kategorioida raa'asti internetmarkkinointiin ja mainontaan, mobiilimediamainontaan, sähköpostimarkkinointiin ja vuorovaikutteiseen ulkomainontaan.
Digitaalisen markkinoinnin merkittävin ero perinteisiin medioihin verrattuna on sen viraalisuus, eli tieto kulkee ympäri maailmaa todella nopeasti. Nykyään suurella osalla suomalaisista on käytössään älypuhelin. Yritykset viestivät edelleen erittäin paljon tekstiviestein (SMS), ja sähköpostilla, mutta teknologian kehitys on nopeasti tuonut uusia ulottuvuuksia mobiilimediamainontaan. Älypuhelimista löytyy sosiaalisen median sovellukset (esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest ym.), Whatsapp-viestipalvelu, pelejä ja yritysten omia sovelluksia. Monet ovatkin siirtyneet käyttämään enemmän puhelimen sovelluksia tietokoneen nettisivustojen sijaan. Esimerkiksi pankit ovat luoneet kännyköille mobiilisovellukset, VR:n lippukauppa löytyy sovelluksena, samoin sanomalehdillä on omat sovelluksensa ja monilla kauneudenalan yrityksillä on mobiilisivu, joista löytyy nettiajanvaraukseen mobiilisovellus. Älypuhelimet kulkevat lähes kokoajan mukana, monilla se nukkuu vieressä yöpöydällä. Illalla viimeiseksi selataan sosiaalisen median verkostot läpit ja aamulla ensimmäiseksi monet käyvät saman kaavan läpi.
Ohessa erilaisia esimerkkejä erilaisista SMS-markkinointitavoista joita yritykset ja virastot käyttävät markkinoinnissaan ja viestinnässään.
Suomalaiset viettävät keskimäärin 7 tuntia medioiden parissa, joista sähköisten medioiden parissa jopa 90% ajasta (Karjaluoto, 2010, 98-99). Ikäryhmästä riippuen median kanavat vaihtelevat, mutta suurin rooli on televisiolla ja radiolla (jotka kuuluvat perinteisen medioiden kanaviin), internet tulee siinä ohessa. Mobiililaitetta tulee selattua myös TV:tä katsoessa.
Sähköpostilla tulee yleisimmin verkossa suoramarkkinointi. Se voi olla tilattuja uutiskirjeitä, mainospostia (joka yleensä menee suoraan roskapostiin, joka on sähköpostimainonnan suuri ongelma) ja myös kilpailuja joissa yritykset kannustavat asiakasta vuorovaikuttamaan. Esimerkiksi Verkkokauppa.com lähettää monesti ostoksen jälkeen sähköpostiin viestin, jossa pyydetään arvostelemaan tuote Verkkokauppa.comin nettisivuilla. Jos arvostelee ostamansa tuotteen, saa sille pidemmän takuuajan.
Internet markkinointiin katsotaan kuuluvan muun muassa sosiaalisen median kanavat, verkkosivut, kampanjasivut, bannerit, pop-up-ikkunat, hakukonemarkkinointi ja pelimainokset. Sekä mobiililaitteissa, että tietokoneilla pelattavissa peleissä käytetään paljon mainontaa, niin bannereina, sivupalkkeina kuin pop-up-ikkunoina latausten välissä. Mainontaa löytyy myös piilotettuina peleihin, päähenkilöllä saattaa olla Niken lenkkarit jalassa, tai hän ajaa Mercedeksellä ja puhuu omenapuhelimeen.
 |
| Tässä kuvassa yläbannerista löytyy Voicen mainos. Lähde (Karjaluoto, 2010, 46) |
 |
| Googlessa hakusanalla "parturikampaamo", sivupalkkiin ilmestyvät mainokset. |
Niinkuin perinteisillä medioilla, tulee digimarkkinointikin kohdentaa oikein. Mainoksen kohdeyleisö tulee rajata ja sen verkkokäyttäytyminen tuntea. Harva mainostaja käyttää kuitenkaan vain yhtä kanavaa markkinoinnissaan, vaan valitaan monia kanavia riippuen kohdeyleisöstään. Tämäkin tietysti riippuu markkinoinibudjetista, mutta toteutukseen kannattaa todella satsata. Nuorelle naiselle suunnattu kosmetiikkamainos kannattaa kohdentaa sosiaaliseen mediaan, koska nuoret käyttävät aktiivisimmin "somea". Tämän lisäksi aikakauslehdet ovat toimiva ratkaisu, monilla lehdillä (esim. Cosmopolitan, Sportti ja Trendi) on nykyään myös verkkolehti. Myös TV-mainonta on tehokasta. Jos kohderyhmänä onkin ikääntyvä vanha rouva ja tuotteena "ryppyrasva", mainonta voisi kulkea perinteisten kanavien kautta, ennemmin kuin digitaalisten väylien kautta.
 |
| Lähde |
Tänä päivänä myös musiikki ja elokuvat ovat siirtyneet verkkoon. Osa ostaa edelleen perinteisiä cd- ja dvd-levyjä, mutta suurimmalla osalla on musiikin kuuntelu ja elokuvien katselu on siirtynyt maksullisille suoratoistopalveluille. Näistä muutamia esimerkkejä ovat Spotify ja Netflix, jotka toimivat niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin. Musiikin ja elokuvien siirtyminen verkkoon on lisännyt paljon väärinkäyttöjä ja laitonta musiikin lataamista internetistä, joka aiheuttaa valtavia tappioita artisteille ja musiikkibisnekseen.
Myös monet kirjat ja lehdet ovat siirtyneet verkkokirjajulkaisuihin.
